Antti Salonen 191

pääluottamusmies

 

Työelämää on muutettava inhimillisempään suuntaan ja työssä jaksamiseen on panostettava.

 

Yksi keskeisimmistä tavoitteista seuraavalle eduskuntakaudelle tulee olla Sipilän hallituksen tekemien ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennyksen, sekä työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja muiden indeksisidonnaisten etuuksien leikkausten peruminen.

KIKY:stä luopuminen

Työelämän parantamisen keskiössä tulee olla työntekijöiden taakkaa lisäävästä kilpailukykysopimuksesta luopuminen. Samassa yhteydessä tulisi luopua myös työttömyysturvan karenssista. Työssäjaksamista on tuettava esimerkiksi vuorotteluvapaan uudistamisella siten, että vuorotteluvapaan pitäminen mahdollistetaan 10 vuotta työssäkäyneille. Työelämän tasa-arvoa tulisi parantaa palkkaratkaisujen lisäksi luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksia parantamalla. Muista työelämän tavoitteista pidän erityisen tärkeänä alipalkkauksen kriminalisointia sekä joukkokanneoikeuden saamista ammattiliitoille. 


RAKENNETAAN HYVÄSTÄ TYÖELÄMÄSTÄ  KESTÄVÄN KEHITYKSEN TULEVAISUUTTA


Suomalaisessa  teollisuuspolitiikassa on  kolme haastetta: finanssikriisistä ja säästötoimista koituneiden tuhoisien seurauksien pysäyttäminen, lisääntyvä kilpailu sekä teollisuuden vieminen kohti pienempiä päästöjä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Koen että tulevaisuuden teollisuustoiminnan tulee perustua innovatiivisiin klustereihin, teknisiin läpimurtoihin ja tulevaisuuden tuotantolaitosten kehittämiseen. Teollisuuspolitiikkaan on kyettävä sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet. Ympäristöpolitiikka taas ei saa olla pelkästään reaktiivista tai keskittyä yksinomaan taloudellisen kasvun ympäristövaikutuksiin. Kestävän toiminnan asettaminen keskiöön kertoo, että ympäristön huomioon ottamista ei enää pidetä esteenä valmistusteollisuuden kilpailukyvylle, vaan mahdollisena kasvun edistäjänä. 

Ympäristöhaasteet on muunnettava työllisyyspolitiikaksi ja taloudellisiksi mahdollisuuksiksi. Ympäristö-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikan välisiä synergioita on tutkittava, ja näkisinkin että ympäristösäädösten ja teknologian kehityksen tulee ruokkia toisiaan. Näin kestävän kehityksen periaatteet voidaan muuntaa teollisuuden toimintasuunnitelmiksi ja hankkeiksi, ja näin varmistetaan materiaalien tehokas kiertokulku.  Työllistämismahdollisuudet ns. "vihreässä teollisuudessa" ovat valtavat. Euroopan komissio on arvioinut, että uusiutuvien energianlähteiden sektorit voivat luoda vuoteen 2020 mennessä jopa kolme miljoonaa työpaikkaa, ja energiatehokkuuden lisääminen voi tuoda kaksi miljoonaa työpaikkaa lisää. Resurssitehokkuuden lisäämisen alalla (kierrätys ja jätteiden hallinta) voi syntyä 2,8 miljoonaa lisätyöpaikkaa. Eurooppa on jo nyt kestävän teknologian edelläkävijä, ja se voi hyötyä ympäristöystävällisen teknologian sekä kestävämpien tuotteiden ja palvelujen lisääntyvästä kysynnästä.